![]() |
Tuleva veneemme odotti meitä Tampereella |
Veneen omistajista toinen oli jo paikalla saapuessamme, joten pääsimme heti tutkimaan venettä.
Ensivaikutelma veneestä oli positiivinen. Vene oli puhdas ja ehjä ja runkomuodot kauniit. Ylärakenne ei ollut niin virtaviivainen kuin Senorita Helmsmanissa mutta tässä oli meille juuri ja juuri riittävä seisomakorkeus.
Myös istumalaatikon runsaat teak pinnat tekivät vaikutuksen.
Sisätilat H-Starissa olivat todella poikkeavat aikaisemmin näkemäämme. Korkeat portaat laskeutuivat keskeltä venettä suoraan pentryyn. Vasemmalla oli keitin ja tiskiallas oikealla kylmäboksi laatikosto ja pöytäpintaa.
Salongin pöytä oli portaiden takana perässä ja sen äärelle mahtuu 4 henkeä. Keulassa oli kaksi ovea joista vasemanpuoleisesta pääsi matalahkoon keulakajuuttaan ja oikeanpuoleisen takana oli kaipaamamme vesi WC.
WC:ssä ei ollut täyttä seisomakorkeutta mutta kyllä se aina ämpärin voittaa, ajattelimme.
Veneestä löytyi paljon säilytystilaa ja erilaisia lokeroita vähän jokapuolelta. Mm. perästä löytyi, myös pienemmille H-veneille tyypillinen, valtava säilytystila. Jotkut ovat moittineet tällaista säilytystilaa epäkäytännölliseksi "hukkatilaksi" mutta meillä se on osoittautunut ainakin todella tarpeelliseksi esim. purjesäkeille. Nyt täytyy muistaa että kyseessä on saaristoristeilijä tyyppinen nykymittapuun mukaan suhteellisen kapea vene pituuteensa nähden.
![]() |
Paljon teakia |
Näkymä perään päin, salongin pöytä irroitettuna. |
Keulaanpäin |
Tuntui uskomattomalta että olimme Suomessa.
Kurkistus pilssiin ja punkkien alle vakuutti ettei veneellä ainakaan niin suuria kivilleajoja ole sattunut että rakenteet olisivat antaneet periksi.
H-veneen runkomuoto on sellainen että ainakin ns. normaalikokoisella H-veneellä kärsii ajaa 6 solmun vauhdilla kivelle ja runkorakenne kestää sen (nimim. kokemusta on).
Veneessä oli myös lyijyköli, josta on kaksi etua. toinen on tietysti se että ikuinen tappelu ruostetta vastaan jää pois, toinen on mielestäni se että mahdollisessa kivilleajotilanteessa lyijyköli tyssääntyy ja syö liikenergiaa pois jolloin veneen runkoon kohdistuvat G-voimat pienenevät oleellisesti.
Seuraavaksi päätimme kokeilla moottoria. Moottorina oli Yanmar 1GM10 yksipyttyinen dieselkone.
Yanmar 1GM10 johon pääsee helposti käsiksi |
Kun vaihteisto ja potkuri akseleineen ei pitänyt ylimääräisiä kolinoita ja vaikuttivat myös toimivalta, oli aika siirtyä takaisin ulos rikin ja purjeiden tarkistuksiin.
osatakila yhdellä saalinkiparilla |
Puomi on H-Starissa matalalla |
H-Star :issa on sanmanlainen yhdellä saalinkiparilla varustettu osatakila kuin pienemmässäkin H-veneessä.
Lisäksi H-star on varustettu barduunoilla mutta rustit ovat sen verran takana että masto pysyy pystyssä ilman barduunoitakin.
Nostimme isopurjeen ylös ja se vaikutti todella valtavalta, kun silmä oli tottunut katselemaan puolta pienempää isopurjetta Helmsman 23:ssa. Isopurje oli kautaaltaan läpilatoitettu ja vaikutti edellisen veneen venyneeseen isopurjeeseen tottuneista suorastaan erinomaiselta.
Isopurje |
Itseskuuttaava rullafokka |
Kun keulalta löytyi vielä uudenkarhea rullafokka, alkoi syntyä vaikutelma että tämähän saattaisi olla meidän vene. Täysin tyvenen kelin takia koepurjehdus jäi tekemättä, mutta uskoimme siihen että ko. veneessä on yhtä hyvät purjehdusominaisuudet kuin pikkusiskossaankin (emmekä pettyneet).
Aikamme venettä tutkittuamme oli aika lähteä helteiselle Tampereen terassille neuvoa antaville oluille ja sitten hotellin viileyteen miettimään sopivaa tarjousta jonka veneestä antaisimme.
Teimme tarjouksen jonka myyjät parin tunnin miettimisen jälkeen hyväksyivät. Seuraavana päivänä muutimme veneeseen asumaan kolmeksi vuorokaudeksi ja aloimme etsimään kuljetusta Raaheen sekä valmistelemaan venettä kuljetuskuntoon
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti