Päätös hankkia hieman isompi vene syntyi vaimoni Irenen kanssa kesällä 2010. Olimme tehneet pieniä retkiä Wellis nimisellä Helmsman 23 purjeveneellämme kolmena edellisenä kesänä mm. Hailuotoon ja Ouluun.
Silloinen veneemme oli täydellinen mutta monella reissulla tuulen puutteen vuoksi jouduimme ajamaan paljon koneella. Bensiinikäyttöinen perämoottori oli epätaloudellinen ja kohtuullisen meluisa joten ajatus pidemmistä, jopa Ruotsiin ulottuvista, reissuista tuntui epämielekkäältä perämoottorilla varustetulla veneellä.
Spontaaneina ihmisinä aloimme etsiä sopivaa venettä kesken purjehduskauden. Veneelle asetimme kolme kriteeriä. Siinä täytyi olla diesel sisäkone, vesi WC sekä auttava seisomakorkeus. Ei muuta kuin nettivenettä selailemaan. Kiertelimme myös Oulun venesatamissa katsomassa siellä myytävänä olevaa tarjontaa. Kun meillä molemmilla oli silmää kauniille veneiden muodoille ihastuimme Senorita Helmsmaniin. Pääsimme Raahessa tutustumaan Lovely Ritan (Senorita Helmsman) sisätiloihin ja suurimmaksi puutteeksi koimme kemiallisen WC:n joka sijaitsi keulapunkan alla. Eli "ämpäripissalle" joutuisi tässäkin veneessä aamuyön tunteina hädän yllättäessä.
Ko. veneitä oli muutama tarjolla ja lähin olisi löytynyt Oulusta. Järki ja tunteet taistelivat kun molemmat ihastuimme Senoritan silmiä hivelevään ulkomuotoon. Kun ko. venetyypistä ei kuitenkaan löytynyt vesi WC:tä eikä seisomakorkeutta päätimme hylätä tämän vaihtoehdon.
Sitten löysimme kriteerimme täyttävän veneen jonka hintapyyntökin oli budjettiimme sopiva.
Vene oli H-Star ja sijaitsi Tampereella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti